torstai 30. kesäkuuta 2016

#89 En mä ole teitä unohtanut

...vaikka blogi onkin aivan kammottavan kauan hiljaa ollutkin. 

Olen miettinyt blogia ja teitä lukijoita paljonkin viime aikoina. Monesti on mielessä käynyt ajatus että "tänään kirjoitan blogiin kuulumisia" mutta aina se on jäänyt, kunnes tänään päätin että nyt tämä hiljaisuus saa luvan loppua. Hiljaisuuden syy on sama mikä varmaan jokaista työssäkäyvää hevosihmistä vaivaa - krooninen aikapula. Minkäs teet, kun vuorokaudesta loppuvat tunnit jatkuvasti kesken. Nipistetään yöunista, laitetaan herätyskello aiemmin soimaan, niillähän vuorokauteen lisää tunteja saa ;) En muistanutkaan, kuinka vähän kesällä tulee nukuttua. Kuusi tuntia tuntuu riittävän pitkälle, vaikka kyllä se iltaisin sitten näkyykin, ettei nuku tarpeeksi. Ja että menee pää kolmantena jalkana koko päivän paikasta a paikkaan b, c, d... Huomaa muuten, etten ole pitkään aikaan kirjoittanut! Kirjoittaminen takkuaa selkeästi, ja ajatus rönsyilee. Tästä postauksesta siis tulkoot virallinen rönsyilypostaus, mutta ennenkaikkea katsaus kuluneeseen alkukesään!

29.5.2016 Keiramon talli Helppo A:1 2009, kuva: Henskun Valokuvaus

Meidän alkukesä on sujunut tiiviisti treenaten ja kisoja kierrellen. Valmennuksia on ollut yhdestä kolmeen viikossa ja kisoja joka toinen tai kolmas viikonloppu, joten tekemistä on riittänyt! Tottakai väleihin on mahtunut myös palauttelevia jaksoja ja itse asiassa parhaillaan Fani viettää noin viikon mittaista rentoa treenivapaata, jolloin ollaan tehty vaan kivoja juttuja maastakäsin/ratsain ja Fani on myös hieman lomaillut laitumella itseään lihottaen.

Treeneissä on koettu ihan älyttömiä ahaa-elämyksiä useammallakin osa-alueella. Yhtenä kauniina päivänä valmentajani istui kentän laidalle ja ilmoitti, että tänään niistä naruista pidetään kiinni. Kuulostaa tyhmältä, mutta oikeastaan vasta tämän valmennuksen jälkeen ymmärsin minkälainen on oikea tuntuma suuhun. Ja kas kummaa, sen jälkeen niistä naruista on pidetty kiinni! Ja ennenkaikkea, ratsastettu jalalla. En ole eläissäni vielä ennen tuota valmennusta oikeasti ymmärtänyt, paljonko pitää ratsastaa jalalla. Hevosen suu ja koko pään liike rauhoittui kuin seinään, se suoristui kerta heitolla ja meno on kuulemma näyttänyt todella paljon paremmalta kuin aiemmin. Ja tietysti se myös tuntuu paremmalta, hevonen on tyytyväinen ja oma ratsastaminen on helpompaa. Hevonen on tyytyväinen, kun käsi on hiljaa, tuntuma on vakaa ja jalka ratsastaa - ollaan siis kehitytty selkeästi oikeaan suuntaan!

18.6.2016 Kaarina Dressage Weekend FEI Helppo B Lasten esiohjelma A

Toinen ahaa-elämys on koettu Fanin liikkumisessa. Meillä on ollut paljon tekemistä varsinkin sen ravin suhteen, missä se mielellään lähtisi juoksemaan selkä alhaalla ja niska jäykkänä. Haluan sen rehellisesti pyöreäksi, niskaa alemmas, selkää ylös ja hevonen ravaamaan lapojensa päälle. Enemmän ajatusta ravia "takaa eteenpäin" kuin edestä kovaa kauhoen. Ollaan tehty ihan valtavasti töitä erilaisten siirtymisten, puomien ja muiden tehtävien avulla, että saataisiin ne takajalat rungon alle ja selkää pyöreämmäksi. Varsinkin siirtymiset askellajien sisällä ovat äärettömän tehokkaita tässä treenissä: ravissa ensin hölkkäravia - hieman kokoamista (ilman että jännittyy/nousee edestä) - sitten hieman eteen kohti keskiravia, ei kuitenkaan niin kovaa, että lähtee taas "etupää keulimaan" ja takapää jää alta. Tämä on sellaista less is more-treeniä, siirtymiset pitää olla selkeitä mutta ei sellaisia hiljaa - täysiä - hiljaa.

Kisoissa ollaan menty nyt 1-tasolla Helppoa A:ta ja 2-tasolla debytoitiin Helpossa B:ssä. Tuo Kaarina Dressage Weekendin viimeisin rata oli ensimmäinen rata, johon olin oikeasti jo vähän edes tyytyväinen. Muilla radoilla ei olla kyllä suoritettu läheskään omalla tasollamme, vaan kuski on matkustellut radan läpi ja hevonen koittanut paikkailla kuskin töppäilyjä. Kaarina Dressage Weekendissä startattiin siis FEI Helppo B Lasten esiohjelma A-luokka, josta prosentteja saatiin 62,885%. Tuomarit rokottivat paljon Fanin jännittyneestä käynnistä, toinen tuomareista antoi jopa 4,5. Harmittavasti nuo käyntipisteet laskivat meidän kokonaistulosta, kun ne arvosteltiin kertoimella kaksi. Ravi ja laukkaohjelma olivat tasaista 6,5-7,0 ja alapisteet 6,0-7,0. Sain toiselta tuomarilta istunnasta jopa 7,0, mistä olen ihan fiiliksissä vieläkin. Sen eteen on meinaan tehty töitä ja paljon! :) Alla meidän ratavideo.


Jotta kisakausi ei taas sujuisi liian hyvin, on harmaita hiuksia aiheuttanut Fanin yleiskunto. Fani alkoi yllättäen laihtumaan keväällä, ja silloinhan epäiltiin matoja aiheuttajaksi ja hain sille matolääkkeen. Laihtuminen silloin selkeästi loppuikin, mutta sittemmin huomasimme, ettei sen karva vaihdu samassa tahdissa muiden hevosten kanssa ja nyt se on laihtunut taas lisää. Tänään Fanista on viety verinäytteet klinikalle mistä tehdään laaja verenkuva, ja luultavasti seuraavaksi otetaan lantanäyte koska olen aika varma, että sillä on vieläkin matoja. Mitään muita yleisoireita sillä ei ole, vain laihtuminen ja huono karva. Treeneissä se liikkuu mielellään, se on hyväntuulinen ja syö myös todella hyvin. Olen lisännyt sen ruokintaan nyt greenlinea ja öljyä, heinää se saa niin paljon kuin syö ja tuoreella se on myös päivittäin. Ruokinta sillä siis pitäisi olla kunnossa, joten se ei voi olla syypää laihtumiselle. Toivottavasti selviäisi pian syy laihtumiselle, että päästäisiin hoitamaan vaiva kuntoon!

Mitä teille kuuluu, rakkaat lukijat?  
Oletteko käyneet kilpailuissa tai kokeneet ahaa-elämyksiä treeneissä?