Tämä syksy on ollut poikkeuksellisen kaunis ja kaikinpuolin ihana. Kelit ovat suosineet ja mieli on pysynyt virkeänä, kun aurinkokin on vielä näyttäytynyt meille lähes päivittäin. Olen niitä ihmisiä, joihin syksyn ja talven pimeys vaikuttavat varsinkin alkuun melko voimakkaasti. Saan energiaa auringosta ja lämmöstä, kylmä ja kolea taas saavat minut "syysmasennuksen partaalle" - käpertymään peiton alle lämpimään ja odottamaan parempia kelejä. Marraskuussa, kun on pimeää, märkää ja koleaa, käyn itseni kanssa saman keskustelun siitä, miksi olenkaan valinnut ulkoilmaharrastuksen... Toisaalta jokaisessa vuodenajassa on oma viehätyksensä, mutta marras-joulukuun pimeys ja vesisateet saavat kyllä sisäisen mukavuudenhaluisen Emmin valloilleen ja tallireissun sijaan sohva kuulostaisi paljon paremmalta idealta ;)
Toinen, ketä nauttii lämmöstä ja auringosta, on Fani. Lämmin ja aurinkoinen syksy on ollut varmasti myös sen mieleen. Olemme päässeet maastoilemaan viikottain, laukkailemaan kuiville sänkipelloille ja olemme muutenkin nauttineet auringon valosta päivittäin. Fanin viikkokalenteri muuttuu väkisinkin yksipuoleisemmaksi kun kelit huonevat ja päivät lyhenevät, maneesista tulee loppuvuotta kohden yhä tutumpi paikka. Kun sateet ja kylmyys alkavat, alkaa myös yksi Fanin "inhokkiasioista", nimittäin loimittaminen. Se ei ole koskaan ollut erityisen ilahtunut loimituksesta, mutta toisaalta palelee ihan älyttömän helposti joten ilmaankaan ei kuitenkaan pärjäisi. Tosin loimia meillä on pidetty jo tovi, mutta toistaiseksi on pärjätty pelkän talliloimen voimin niin sisällä kuin ulkonakin.
Nyt nautitaan siis syksystä vielä kun sitä on kauniina meillä jäljellä, ja otetaan kaikki ilo irti siitä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti