Tämä vuosi oli minulle ja Fanille tutustumisen ja luottamuksen rakentamisen aikaa, opeteltiin tuntemaan toisemme ja tapamme. Lisäksi tämä vuosi oli minulle todella opettavaista aikaa - ostin elämäni ensimmäisen oman hevosen, ja olenkin saanut Fanin kanssa kokea yhtä jos sun toista vuoden aikana! En todellakaan olisi uskonut vuosi sitten tänä päivänä, millainen vuodesta 2015 tulisikaan. Vuosi jää varmasti mieleeni ikuisesti, niin tapahtumarikas vuosi on ollut kaiken kaikkiaan.
Vuoden aikana ollaan kuljettu niin ylä -kuin alamäkiäkin, koettu niin onnistumisen riemua kuin pettymysten karvaita kyyneliä, mutta ennen kaikkea tänä vuonna on eletty. Pahimmat esteet on nyt selätetty, ja kun tätä vuotta miettii, en kadu mitään siinä. Tämä vuosi on ollut meidän ja vuosi 2016 saadaan aloittaa niin mahtavassa fiiliksessä ettei paremmin asiat voisi olla :)
Tammikuu
 |
| Tammikuussa skoolailtiin tuoreelle hevosenomistajalle ja laskettiin päiviä, koska päästään hakemaan Fani kotiin! Juuri ennen Fanin hakua vietettiin viikko Levillä lasketellen ja lomaillen mikä tuli tosi sopivaan saumaan. |
Helmikuu
 |
| Helmikuun 1.päivä 2015 yhden tytön yli 15 vuotisesta unelmasta tuli totta - minun unelmastani tuli totta < 3 Fani haettiin Tuusulasta kotiin yhdessä kaveripariskunnan kanssa, ja vietiin uuteen kotiinsa Lempäälään. Nipistelin itseäni tänä päivänä useammin kuin kertaakaan ennen, voiko tämä oikeasti olla totta?! |
Maaliskuu
 |
| Maaliskuu oli tutustumisen ja tutuksi tulemisen aikaa minulle ja Fanille. Tehtiin pääosin vain kivoja ja helppoja juttuja, en juurikaan vielä valmentautunut tai treenannut. Maneesiton elämä tuli myös kevään korvella tutuksi ja tuli ääneen todettua, että Fanin kanssa elo ilman maneesia talvisin on mahdotonta. |
Huhtikuu
 |
| Löysimpäs ihanan kuvan meistä huhtikuulta, vaikka oikeasti maalis-huhtikuu oli aika rankkaa aikaa meille. Fanin ensimmäinen vatsahaava diagnosoitiin 10. huhtikuuta 2015 ja siitä alkoikin meillä kuntoutus (osa 1). Vatsahaavaa parannellessa ei treenattu vaan lähinnä höntsäiltiin ja pidettiin yllä perusliikuntaa, kuten kuvastakin voi päätellä. Muistaakseni tällä kerralla tuli todettua että tuolla selässä ei oikeasti ole miellyttävä olla ilman penkkiä ;) |
Toukokuu
 |
| Toukokuun puolen välin tienoilla oltiin jo siinä kunnossa, että treeniä pystyi astettain lisäämään viikko-ohjelmaan ja Fani kulki treeneissä hyvin. Tämä kuva on jo toukokuun loppupuolelta, jolloin taisi olla ensimmäisiä kertoja kanget suussa. Muistan että tällä kerralla Fani kulki ihan mielettömän hyvin! |
Kesäkuu
 |
| Kesäkuussa Fani pääsi laitumelle uudessa kodissaan Piikkiössä ennen juhannusta, ja voi sitä riemun määrää! En muista ruunaa niin onnellisen näköisenä nähneeni, kuin valtavalla laitumella tuoretta ruohoa syödessään :) |
Heinäkuu
 |
| Kuvan on ottanut Erika L. Photography! Heinäkuussa treenit sujuivat ja tulosta alkoi pikku hiljaa syntyä. Fani oli treenissä hyvä ja vatsavaivat näyttivät olevan historiaa. Kuitenkin meidän epäonni päätti nostaa jälleen päätään. Fani oli ilmeisesti kaatunut laitumella ja loukannut oikean etujalkansa sekä vasemman lapansa. Hevonen ontui voimakkaasti ja eläinlääkäri löysikin ultraäänitutkimuksessa oej koukistajajänteen sekä hankositeen ulkohaaran kiinnityskohdassa epämääräisyyttä ja täten hevonen laitettiin välittömästi koppilepoon ja sairastarhaukseen. Laidunkausi päättyi siis Fanilla lyhyeen. |
Elokuu
 |
| Tallilla vastassa minua oli tämän näköinen ruuna päivittäin. Parhaimmillani kävin tallilla 2-3 kertaa päivässä lääkitsemässä ja hoitamassa Fania. Hankositeen revähdyskohta turvotti paikoitellen voimakkaasti jota hoidin kylmäämällä ja BOT-patjalla. BOT oli omiaan hankosidevamman hoidossa, se lievitti turvotusta ja pisti nesteen kiertämään jalassa paremmin. Fani oli hyvin seurallinen ja huomionhakuinen näinä aikoina. Koska sitä ei saanut yhtään ylimääräistä liikuttaa, vietimme paljon aikaa joko sen karsinassa tai tarhassa. Se jaksoi olla joka päivä iloinen nähdessään minut, vaikkei mitään kivaa tuolloin tehtykään. Toki lahjoin sitä kymmenillä porkkanoilla päivittäin jolla saattoi olla osuutensa asiaan että se minua niin iloisena joka päivä tallissa odotti ;) |
Syyskuu
 |
| Tämä kuva on otettu aivan elo-syyskuun vaihteessa, kun oli vielä muutama lämmin päivä. Syyskuussa saatiin aina viikottain lisätä kävelylenkkeihin muutama minuutti lisää, ja Fani vaikuttikin voivan jo paremmin eikä jänne ottanut takapakkia kävelylenkeistämme. Fanilla alkoi näinä aikoina olemaan niin paljon ylimääräistä virtaa, että kävelylenkit tallipihan ulkopuolella eivät olisi tulleet kuuloonkaan. Siitä näki, että se oli saanut tarpeeksi sairaslomailuista ja levosta! |
Lokakuu
 |
| Mielestäni tämä kuva kiteyttää meidän lokakuun loistavasti: sairastelukierre jatkui vain. Fanin vatsahaava uusi aika pian kipulääkekuurin lopettamisen jälkeen. Stressi, lääkkeet, nopeasti muuttuneet elinolosuhteet ja yhtäkkinen seisonta sai aikaan sen, että Fanin maha kirjaimellisesti räjähti käsiin. Ennen niin iloisesta ja tyytyväisestä ruunasta tuli hetkessä äreä, hapan hevonen joka kyyhötti surkeana karsinan nurkassa. Samalla itse sairastin elämäni ensimmäisen (ja toivottavasti viimeisen) keuhkokuumeen ja olin myös aivan kuollut hetken aikaa. |
Marraskuu
 |
| Marraskuun alussa Fani muutti uuteen talliin, vain noin kilometrin päähän vanhasta tallista. Muuttoi sujui paremmin kuin osasin odottaa, ja hevonen oli jo muutaman päivän jälkeen kuin kotonaan uudessa tallissa. Muutamassa viikossa hevosen vatsaoireet hävisivät, ja pääsimme aloittamaan treenin uuden valmentajan sekä samalla ratsuttajan avulla. |
Joulukuu
 |
| Joulukuussa ollaan päästy jo ihan kunnolla treenauksen makuun uudella Amerigon koulusatulalla, ja samalla valmentajani on ratsuttanut Fania viikottain. Fani on edistynyt huimasti treenissä ja joulun pyhiksi se saikin ansaitun loman treenistä rokotusten takia. Joulun pyhät siis levätään ja kerätään voimia, ensi viikolla jatketaan treenejä taas uudella innolla! :) |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti