tiistai 29. maaliskuuta 2016

#82 Ihana pääsiäinen

Pääsiäinen meni aivan liian nopeasti, mutta voi pojat, että muutaman päivän loma teki hyvää! Nukuttiin muutamana aamuna niin pitkään kuin unta riitti, tehtiin aurinkoisia aamulenkkejä koirien kanssa ja nautittiin kiireettömistä päivistä. Tottakai meidät tuntien myös ohjelmaa riitti - valmennusta, satulansovitusta, reissua kotikonnuille Loimaalle ja syömistä sukulaisten kanssa useampanakin päivänä. Auto sai pesun ja kesärenkaat alle, kotona yritin vähän siivoilla sellaisia nurkkia joihin muuten tulee harvemmin katsottua ja pyykkiä tuli pestyä useamman viikon edestä. Mutta mitä tärkeintä - sai viettää aikaa kotona perheen kanssa ja myös Fanin kanssa tuli vietettyä kiireetöntä aikaa tallilla :)

Fanin kanssa pääsiäinen sujui siis oikein mukavasti. Treenattiin ja lepäiltiin sopivassa suhteessa kumpaakin. Sovittelin sille kasan uusia penkkejä todeten, että sopivaksi jo pariinkin kertaan todettu satulamalli istuu sen selkään edelleen parhaiten. Sunnuntaina meillä oli pitkästä aikaa valmennus, joka sujui oikeastaan aika hyvin. Olin positiivisesti yllättynyt, kuinka hyvin olin saanut ylläpidettyä Fanin ratsastettavuutta nämä viikot, kun meillä ei valmennuksia ollut. Faniahan ei ole ratsutettu nyt reiluun kuukauteen enää. Luultavasti ratsutus jatkuu taas myöhemmin keväällä/kesällä, mutta toistaiseksi sen ainoa pilotti olen minä.


Valmennuksessa tehtiin totaalista läpiratsastusta - vastataivutuksia, avoa, asetuksia ja taivutuksia. Ongelmana on mun erittäin epätasaiset ja heiluvat kädet, jotka eivät vain tunnu ottavan paikkaansa kyljissä. Valmentaja manasikin mun oikeaa kättäni oikein urakalla, huh että voi olla vaikea saada se pysymään kiinni kyljessä (jos jollain on tähän ongelmaan antaa vinkkejä, otan niitä ilomielin vastaan!) Mutta valmennuksen aikana tuli haukottua pari kertaa ilmaa, kun tehtiin sellaisella vou-ravilla tehtäviä että huhhuh! Olen oppinut lopultakin istumaan Fanin harjoitusravissa, ja nyt se alkaa näkyä treenissä - enää Fani ei jännity tehtävissä harjoitusravissa, vaan luottaa mun käteen ja ratsastamiseen. Sunnuntaina tehtiinkin parit avotaivutukset niin hienossa tahdissa ja ravissa, että kesken avotaivutuksen mä vaan "heräsin" fiilistelemään että kyllä kulkee!

Ahh mikä takakeno ja vammakädet mutta Fani on hienoin :)

Harmi etten saanut meidän hovikuvaajaa paikalle sunnuntaina, olisi ollut hienoa nähdä videolta nämä onnistuneet pätkät. Mutta onneksi se fiilis jäi tietysti mieleen, tietää mitä tunnetta tavoittelee taas ensi treeneissä! Meillä oli myös hauska välikohtaus valmennuksessa, kun Fani hämmentyi ikkunasta heijastunutta valopilkkua maneesissa. Se loikkasi aivan valtavalla hypyllä valoläiskän ohi enkä ollut yhtään ajatellut sen tekevän niin! Ei ollut kaukana ettei kuski maistellut hiekkaa, en odottanut ihan näin isoa reaktiota. Tulipahan todistettua että Fani osaa halutessaan tehdä myös näyttäviä liikkeitä!

Tällä viikolla jatketaan treenejä ja nautitaan aurinkoisista kevätkeleistä, viikkokalenteri elää omien töiden ja menojen mukaan mutta pyritään siihen että pysytään säännöllisesti liikkeessä. Sunnuntaina matkaan hevosmessuille Tampereelle, sieltä tulee tottakai myös raporttia sitten ensi viikolla. Ja ps. Tätä postausta kuvittaa vielä viimeiset Annikan ottamat kuvat, löytyi vielä muutama ihana kuva julkaistavaksi :) Seuraavaksi sitten taas jo vähän keväisempiä kuvia!

 Postauksen kaikki kuvat on ottanut Annika Mäki

lauantai 26. maaliskuuta 2016

#81 Veljekset Wahlsten

Postaus on toteutettu yhteistyössä Veljekset Wahlstenin sekä Siirin blogi kanssa, ja se sisältää tuotesijoittelua.

Kuten olen jo aiemmin blogissa maininnut, pääsin tutustumaan Veljekset Wahlstenin kivijalkamyymälään, tuotantoon sekä varastoon Lahdessa viime viikon lauantaina. Olin suorastaan etuoikeutettu päästessäni mukaan bloggaajatapaamiseen, jonka ihana Siiri järjesti Wahlstenilla. Ennakkokäsitys Veljekset Wahlstenin tuotteista sekä yrityksestä olivat itselläni hyvin suppeat. Heidän tuotannosta tiesin vain heidän oman merkkinsä W-Profilen suitset, joista omakohtaista kokemusta onkin kankisuitsien muodossa. Ostin nämä W-Profilen suitset käytettynä FB-kirpparilta Fanille, ja ne ovat olleet aivan mahtavat käytössä. Nahka on mielettömän hyvää ja kestävää. Olenkin ääneen jo sanonut, että sitten kun me joskus tarvitaan kisoihin kankisuitset, niin tilaan ehdottomasti Fanille uudet W-Profilen kankisuitset.

W-Profilen suitsissa käytetään Tärnsjö-nahkaa, joka tuodaan naapurimaasta Ruotsista

Veljekset Wahlstenin myymälään on helppo tulla. Se sijaitsee erittäin hyvien kulkuyhteyksien varrella, ja ulkopaikkakuntalaisenkaan ei ole vaikea löytää perille. Iso parkkipaikka myymälän edessä sekä pullollaan ihania tuotteita oleva myymälä houkuttelevat ostajia lähtemään kauempaakin shoppailemaan Wahlstenille. Myymälä oli tilava ja sieltä löytyi tuotteita niin ratsastajille, raviohjastajille, hevosille kuin koirillekin. Myymälän yhteydessä heillä on valtavat varastotilat sekä omat tuotantotilat, jossa valmistetaan käsityönä nahkatuotteita, painatuksia sekä pukuja raviohjastajille mittatilauksina!

Tuotevalikoima heillä on hyvin laaja, sen tulimme huomanneeksi varastotiloja kiertäessämme. Hyllyjä hyllyjen perään löytyi mitä upeampia tuotteita! Heiltä löytyy tuotevalikoimastaan Horse Comfortin sekä Rainbusterin tuotteet, jotka ovat itselleni erittäin tuttuja. Minulle tuli täysin yllätyksenä, että Horse Comfort on Wahlstenin oma tuotemerkki! Käytän Fanilla paljon näiden merkkien tuotteita, erityisesti loimia. Melkein kaikki ulkoloimet ovat meillä jomman kumman tuotemerkin käsialaa. Niissä on erittäin hyvä hintalaatu-suhde ja ne ovat olleet kestäviä käytössä. Näiden lisäksi Wahlstenin tuotevalikoimasta löytyy paljon muitakin tuotemerkkejä, kuten Lami-cell, HV-Polo sekä Spooks. He ovat myös Supreme sekä Jorge Canaves-satuloiden jälleenmyyjä. Heidän oma tuotemerkkinsä W-Profile valmistaa pääosin nahkatuotteita, kuten suitsia, riimuja, jalustinhihnoja, satulavöitä, ohjia sekä apuohjia, juoksutustarvikkeita sekä valjaita, mutta myös muita tuotteita löytyy kyseisen tuotemerkin takaa hevoselle.


Yksi Veljekset Wahlstenin W-Profile-tuotesarjan kevään uutuksista ovat anatomiset suitset. Suitsien tarkoituksena on vähentää päähän kohdistuvaa painetta modernilla muotoillullaan ja hyvällä pehmustetulla niskaosallaan. W-Profile on kehittänyt myös niin sanotusti normaalien suitsien niskahihnaa, se on anatomisesti muotoiltu ja pehmeästi topattu. Toinen kevään uutuus hevosille on Horse Comfortin lanseerama Horse Comfort Premium-sarja. Premium-sarjaan kuuluu tuotteita niin hevoselle kuin ratsastajallekin. Kyseisen tuotesarjan satulahuovista toinen iski silmääni välittömästi, kun astuin myymälään. Se on tyylikäs, erilainen ja sopivasti bling olematta kuitenkaan mauton. Se on väriltään harmahtavan ruskea. Toinen väri tästä samaisesta satulahuovasta olisi sinertävä, mutta sitä ei myymälässä ollut nähtävillä. Totesin hetken päästä, että tämä huopa lähtee kyllä nyt meille!

Satulahuopa sopi meidän satulaan täydellisesti ja hyvän muotoilunsa ansiosta pysyi hyvin paikallaan ratsastuksen ajan.

Olin jo etukäteen luvannut itselleni, etten ostaisi Fanille mitään turhaa. Olen hieman hamstraaja mitä tulee hevosvarusteisiin, ja siksi pyrin nykyään olemaan ostamatta mitään heräteostoksia. Ostan vain tuotteita, joita oikeasti tarvitsen. Hetken kiertämisen jälkeen päädyin hankkimaan tuon aiemmin mainitsemani koulusatulahuovan lisäksi Fanille W-Profilen kylmäyspatjat. Näitä kylmäyspatjoja on kehuttu minulle useamman henkilön toimesta, ja näille olisi myös meillä käyttöä. Fania kun ei ole kovin helppo kylmätä hanan kanssa, kun se inhoaa vettä eikä malttaisi seistä paikallaan kylmäyksen ajan. Patjojen kanssa kylmäys on helppoa, ja kun tallista löytyy pakastin, voi kylmäyspatjat jättää sinne ja aina tarpeen tullen ottaa käyttöön.

Fani sai Wahlstenin myymälästä suitsiinsa pehmusteet niskaan sekä turpahihnan alle. Olen jo tovin etsinyt karvapehmustetta, jonka voisin laittaa suitsien pullback-turpahihnan alle. Tämä karva sopikin täydellisesti turpahihnan ja leuan väliin, vaikka tämä olikin ilmeisesti tarkoitettu kankiketjun suojaksi. Heti alkoi kotona harmittamaan, etten ostanut näitä kaksin kappalein, ne olivat edulliset ja tosiaan kankisuitsiin olisin voinut hankkia samantien samanlaisen setin. Ehkä sitten ensi kerralla!


Saimme päivän aikana kuulla myös hevosen ruokinnasta sekä miten voimme tukea hevosen ruokintaa erilaisilla vitamiini -ja hivenainevalmisteilla riippuen siitä, mitä halutaan auttaa tai tukea ruokavalion avulla. Jokaisen pitäisikin pitää huolta siitä, että hevonen saa tarvitsemansa vitamiinit ruoastaan ja tutkia esimerkiksi täysrehujen ravintosisältöjä. Keväisin karvanlähdönaikaan on hyvä pitää huolta riittävästä B-vitamiinin saannista. Päätinkin ostaa Fanille FeedXCell-vitamiinivalmisteen, joka sisälsi monia hyviä vitamiineja. Se tukee karvanlähdönaikaan kehon toimintaa, ja lisäksi se antaa vähän extra energiaboostia hevoseen.


Päivä oli pitkä mutta erittäin antoisa! Oli mahtavaa päästä tutustumaan myymälään, sen varastoihin ja tuotantoon. Henkilökunta myymälässä oli ystävällisiä, heiltä sai apua ja vastauksia jokaiseen kysymykseen. Tällaisessa liikkeessä on ilo asioida, kun asiakaspalvelu on hyvää, ja tuotteet erinomaisia laadultaan. Tämä ei varmasti jää viimeiseksi vierailukseni kyseisessä myymälässä. Kiitos mukavasta päivästä kuuluu myös muille bloggaajille sekä erityisesti Siirille, joka jaksoi järjestää tapahtuman yhdessä Veljekset Wahlstenin kanssa! Oli mukava tutustua muihin bloggaajiin ja nauttia samanhenkisten ihmisten seurasta.

Mukana tapahtumassa meidän lisäksi olivat:

torstai 24. maaliskuuta 2016

#80 Blogissa uusi ulkoasu!



Blogissa on nyt uusi upea ulkoasu, joka on Graphiques GW:n Idan käsialaa! Olen enemmän kuin tyytyväinen tähän ulkoasuun - se on hillitty, tyylikäs ja upea, mutta silti erilainen kuin edeltäjänsä. Tämä ulkoasu kuvastaa hyvin minua ja Fania. Idan kanssa oli ilo asioida ja ulkoasu syntyikin todella nopeasti ja kaikki sujui vaivattomasti. Suosittelen lämpimästi hänen palveluitaan niille, ketkä kaipaavat upeaa ulkoasua blogiinsa!

Mitä mieltä lukijat ovat blogin uudesta ulkoasusta?

keskiviikko 23. maaliskuuta 2016

#79 Keväthuollon aika

Moni huollattaa keväisin autonsa, polkupyöränsä tai vaikkapa moponsa. Toiset käyvät työterveystarkastuksessa tarkistuttamassa oman terveydentilansa, varata hammaslääkärin tai vaikkapa hieronnan. Meillä nämä jäävät, varsinkin jälkimmäiset jotka koskevat omaa terveyttä, valitettavan pienelle, mutta yhtä minä muistan huoltaa ja vaalia - rakasta punaista ruunaani nimittäin.

Kaikki postauksen kuvat on otettu pari viikkoa sitten, kun meilläkin oli vielä vähän lunta!
Eilen alkoi Fanin keväthuolto, kun meidän luottohieroja Tytti kävi hieromassa Fanin. Halusin samalla kuulla Tytin mielipiteen Fanin nykyisestä satulasta, koska se on alkanut tuntumaan taas hieman epämääräiseltä ruunan selässä. Jumeja löytyi jälleen takaosasta, varsinkin vasemmalta puolelta, joka onkin Fanin "ongelma-alue". Oikeasta etujalasta Tytti aukoi myös jonkun jumin. Selän kalvot olivat hieman rösöiset ja oikealta puolelta, takakaaren kohdalta löytyi epämääräinen "klimppi" joka luultavasti on saanut alkunsa mistäpäs muustakaan kuin satulasta.

Fanin satulat on kyllä aiheuttaneet harmaita hiuksia reilun vuoden hevosenomistajuuden aikana vähän liiankin usein. Nyt ongelmaksi on muodostunut satulan voimakas valuminen taaksepäin ratsastuksen aikana. Joudun tulemaan kesken ratsastuksen alas korjaamaan satula takaisin paikalleen. Muotoiltu, valumista estävä satulavyökään ei auta valumiseen. Muuten satula tuntuu selkään sopivan ja hevonen liikkuu satulan kanssa hyvin, mutta selkä kipeytyy kun satula liikkuu liian taakse. Onneksi apu ei ole kaukana, kun paikkakunnalla asuu satuloiden ammattilainen, jonka kanssa lähdetään tätä ongelmaa ratkomaan. Toivotaan, että saadaan pian satula-asiat taas kuntoon, niin on mukavempi jatkaa treenailuja.


Seuraavaksi keväthuoltoa jatketaan eläinlääkärin vuositarkastuksen muodossa. Tarkoitus olisi pyytää eläinlääkäri kuvaamaan Fanin jalat ja ottamaan verikokeet, jotta nähdään mikä Fanin tilanne on kaiken kaikkiaan. Tässä kohtaa kevättä on hyvä tarkistaa että kaikki on kunnossa, niin sitten voi luottavaisin mielin jatkaa treeniä kohti kesän kisoja. Ja jos on jotain hoidettavaa löytyy, niin ehtii hoitamaan rauhassa kuntoon stressaamatta kisakalenteria.

Viikonloppu ja kulunut alkuviikko on sujunut kiireisissä ja melko kipeissä merkeissä. Tulin viikonloppuna kipeäksi ja minulla onkin kova kevätflunssa. Fani on joutunut pitämään hieman kevyempää jaksoa nyt omien kiireiden ja sairasteluiden takia, mutta pääsiäisenä loppuu lomakausi ja jatkuu treenit. Meidän valmentaja lupasi pitää meille treenit pääsiäisenä joten rääkkiä on myös tiedossa ;)

Videokaappaus samaisen päivän treeneistä, Fani on alkanut liikkumaan tosi hyvin selkänsä läpi, tässä eteenalas venyttelyä.
Olette varmaan huomanneetkin jo muista blogeista, että viime viikon lauantaina vierailin Veljekset Wahlstenilla muiden bloggaajien kanssa. Oli tosi hienoa päästä mukaan tapahtumaan ja olen myös innoissani, että pääsen pian kertomaan siitä teille lukijoille. Tästä reissusta on luvassa siis postausta seuraavaksi!



torstai 17. maaliskuuta 2016

#78 Päivät pitenee, kiire jatkuu

En muista, koska olisi ollut näin vaikeaa aloittaa uutta postausta blogin puolelle. En tiedä, onko syynä se, että taukoa on tullut taas (valitettavan) paljon edellisestä kuulumispostauksesta vai se, että olen tänäkin aamuna hyvin väsynyt. Kolmas kuppi kahvia on menossa ja tuntuu, ettei aivot ole vieläkään siirtyneet eilisillasta tämän vuorokauden puolelle. Onneksi kohta on jo viikonloppu.

Meille kuuluu oikein hyvää kaikesta kiireestä ja väsymyksestä huolimatta. Viimeiset päivät olemme nauttineet Fanin kanssa pitkistä maastolenkeistä niin taluttaen kuin ratsainkin, koska olisi suorastaan rikos näinä kauniina kevätpäivinä hinkata koulukiemuroita maneesissa. Pitkät kävelylenkit vaihtelevissa maastoissa ovat hyvä kunnonkohotustapa, molemmille, jos kävelen itsekin. Piikkiön metsiä raivatessa, ylä -ja alamäkiä kävellessä kunto kasvaa kohisten. Olen vasta nyt oppinut nauttimaan maastolenkeistä Fanin kanssa. Vielä viime kesänä meillä oli välillä vähän mielenkiintoisia reissuja, kai se oli sitä ettei meillä ollut vielä sellaista luottamussuhdetta niinkuin nyt on. On vieläkin asioita, joita Fani katsoo maastossa, mutta ei enää mitään sellaista estettä, minkä ohi ei päästäisi. Voin istua selässä, antaa sen kävellä vapain ohjin ja nauttia luonnosta sekä lintujen laulusta.

kuva: Annika Mäki

Vakavamielinen treenaus ja valmentautuminen on viime viikkoina jäänyt hyvin vähälle. Syitä sillekin ollut monia, mutta en ota siitä nyt stressiä. Olin jo suunnitellut kisakauden aloitusta Paimion 1-tason koulukisoihin viime viikonloppuna, mutta treeninpuutteesta johtuen karkelot jäivät kuitenkin vielä välistä. Kyllähän niitä kisoja sitten keväällä tulee. Pakko myöntää, että pieni perfektionisti sisälläni nosti myös päätään, yksi huonosti mennyt ratatreeni siirsi kisakauden avaushaaveet vielä tulevaisuuteen. En koe järkeväksi lähteä kisoihin starttaamaan rataa, joka ei kotonakaan aina vielä suju.

Toinen syy vähäiselle treenaamiselle on ollut (taas) alkava satulaongelma. Olen huomannut nyt treenissä, että meidän marraskuussa ostettu satula valuu taaksepäin todella paljon, niin paljon että joudun korjaamaan sitä kesken treenin, joskus kahdestikin. Satula on ostettu marraskuussa, topattu uudelleen tammikuussa ja nyt ollaan jo tässä pisteessä. Olen turhautunut, olisi varmasti aika moni jos tietäisi paljonko olen rahaa kuluttanut reilun vuoden hevosenomistajuuteni aikana satuloihin. Johtuen satulan valumisesta epäilen, että Fanin vasemman puolen lonkankoukistaja/ristiselkä on jumissa. Sillä on vaikeaa koota laukkaa vasemmassa kierroksessa ja polkea vasenta takastaan kunnolla alle. Ensi viikon tiistaina luottohierojamme tulee katsastamaan selän tilanteen, ja ajattelin samalla kysäistä häneltä mielipidettä satulan istuvuudesta. Katsotaan sitten miten jatketaan niin satulan kuin treenienkin suhteen.

Viikonloppuna on tiedossa reissu, jota olen odottanut siitä asti kun minut mukaan pyydettiin. Aiemmin se tuntui kaukaiselta ja koko maaliskuu tuntui olevan vielä kaukana edessä päin, mutta nyt reissuun on aikaa enää muutama päivä. Olen todella innoissani tästä mahdollisuudesta! Kuulette lisää reissusta ensi viikolla :)

Ihanaa alkanutta torstaita kaikille lukijoille!

kuva: Annika Mäki

torstai 10. maaliskuuta 2016

#77 Tämä hetki, tämä onni

ei toistoa saa 
variointeja vaan 
juuri tällaista kauneutta 
ei saa samanlaista 
tartutaan kii, painetaan sydämiin 
tämä hetki, tämä onni 


se tuli tervehtimään 
ei se pitkäksi jää 
siis sulje jo muut 
anna itsesi nyt 
tartutaan kii, painetaan sydämiin 
tämä hetki, tämä onni 


 kaikki oikein on nyt 
olet selviytynyt 
muistatko silloin 
sua itketti illoin 
tartutaan kii, painetaan sydämiin 
tämä hetki, tämä onni



Kaikki postauksen kuvat on ottanut Annika Mäki!

Löydätkö kuvista suosikkisi?

sunnuntai 6. maaliskuuta 2016

#76 Väsynyt mutta onnellinen

Postauksen otsikko kuvastaa hyvin kulunutta viikkoa. Väsymys painaa onneksi vain toista meistä, nimittäin allekirjoittanutta. Fani sen sijaan tuntuu olevan elämänsä kunnossa, ja niinhän se varmasti onkin. Paremmassa kunnossa se ainakin nyt on, mitä se kertaakaan aiemmin minun aikanani on ollut. Ja siitä jos mistä olen äärettömän onnellinen.

Tajusin oikeastaan vasta Annikan ottamista kuvista, kuinka hyvin sen kroppa on alkanut kehittymään treenissä. Fani on saanut valtavasti massaa ja lihasta marraskuusta, ja se näkyy jo harjoittelussa. Varsinkin sen takaosan kehittymiseen en voi kuin olla tyytyväinen, ja se voima, mikä ollaan treenissä Fanin takaosaan saatu, näkyy jo hyvin. Se jaksaa kantaa itseään koko ajan paremmin ja paremmin, eikä enää intensiivinen treeni näy heti hevosen väsymisessä. Oikeastaan se on vasta parhaimmillaan siinä kohtaa, kun meillä alkaa valmennus olla lopuillaan. Tästä syystä pyrin verryttelemään Fanin aina tosi hyvin ennen varsinaista valmennuksen alkua, jotta päästäisiin heti hommiin.


Kulunut viikko oli taas aika rankka töideni osalta, viisi päivää painettiin tiukkaa ja pitkää päivää. Väsymys painoi jo keskiviikkona, mutta ihmeen kaupalla jaksoin perjantaihin asti. Olen työssäni sellaisessa asemassa, ettei ylityötunneista huudella vaan ne "kuuluu asiaan", mutta kuluneella viikolla väsymys painoi kyllä silmäluomissa tavallista enemmän. Perjantaina olinkin aivan loppu, kun lähdin töistä olo oli kyllä niin kaikkensa antanut enkä muista, koska olisin ollut onnellisempi siitä, että viikonloppu alkoi.

Rytmitän meidän treeniviikon niin, että viikonloput treenataan aina ahkerasti ja arkisin mennään sen mukaan, miten ehdin ja jaksan pitkien työpäivien jälkeen. En ota stressiä siitä, että Fanille tulee vapaita. Käyn silti lähes päivittäin tallilla - vapaapäivinäänkin Fani käy kävelyillä ja saa rapsutuksia. Minulle Fani on ystävä, jota käydään moikkaamassa silloinkin, kun ei treenata. Meidän välille kasvanut luottamussuhde on juurikin sen ansiota, mitä olen sen kanssa puuhaillut muutenkin kuin vain ratsastanut. Viime kesänä, kun hoidin Fanin hankosidevammaa, tajusin kuinka se nauttii seurastani. Vaikka Fani ei ole mikään "halikaveri" tai hevonen, joka erityisesti nauttisi rapsutteluista tai halailuista, se nauttii yhteisestä ajasta ja monesti himpsuttaa hiuksiani ja hamuaa taskujani. Toisinaan se painaa päänsä hetkeksi olkapäälleni tai vasten rintaani, ja nämä on niitä pieniä hetkiä kun sydämeni ottaa muutaman ylimääräisen lyönnin. Ne on niitä Fanin pieniä rakkaudenosoituksia jotka tekevät kaikesta yhteisestä tekemisestä entistäkin ihanempaa.


Tällä viikolla treenejä ei viikkokalenteriin kertynyt kuin neljä, muina päivinä Fani liikkui vaihtelevasti narun päässä joko liinassa tai kävellen metsälenkeillä. Fani on onneksi siitä ihana hevonen, että se ei kerää mitään pöllövirtaa vapaapäivistä tai kevyistä kausista. Kolmen kevyemmänkin päivän jälkeen voin ottaa sen riimu päässä kävelylenkille metsätielle ja se kulkee kauniisti vierelläni. Treenitauko tekee tosin hallaa sen kropalle, ja perjantaina muutaman kevyemmän päivän jälkeen allani oli melkoinen rautakanki. Vuodet ovat vaan tehneet jo tehtävänsä, ei ole Fani enää nuori ja vetreä poika vaan perjantai menikin paikkoja avatessa. Perjantai olikin tässä mielessä sopiva päivä päästellä vähän höyryjä ja availla paikkoja, laukaten täyttä maneesia ympäri. Siinä vedet silmissä laukatessa unohtuu viikon työkuviot ja kaikki muu, ja saa aloittaa viikonlopun puhtaalta pöydältä.


Huomenna Fani pääsee puolivuosittaiseen hampaiden hoitoon, odotan mielenkiinnolla mitä sen suusta löytyy tällä kertaa! Fanilla on melko eksoottinen purenta, ja siitä johtuen sen hampaat kuluvat erittäin epätasaisesti tehden piikkejä molemmin puolin suuta. Siksi se raspataan tasaisesti puolen vuoden välein, jotta pahoja hammasongelmia ei ehdi syntyä. Olin hieman jo salaa haaveillut, että me oltaisiin aloitettu kisakausi ensi viikolla Paimion kisoista, mutta ne saavat nyt vielä kuitenkin jäädä. Lähinnä siksi, että tämä viikko jäi treenien osalta niin vajaavaiseksi enkä tiedä, millainen ensi viikostakaan tulee. Kyllä me niihin kisoihin ehditään vielä kevään aikana lähteä, kun ollaan pystytty valmistautumaan myös kunnolla :)

Kaikki tämän postauksen kuvat on ottanut Annika Mäki!