Meille kuuluu oikein hyvää kaikesta kiireestä ja väsymyksestä huolimatta. Viimeiset päivät olemme nauttineet Fanin kanssa pitkistä maastolenkeistä niin taluttaen kuin ratsainkin, koska olisi suorastaan rikos näinä kauniina kevätpäivinä hinkata koulukiemuroita maneesissa. Pitkät kävelylenkit vaihtelevissa maastoissa ovat hyvä kunnonkohotustapa, molemmille, jos kävelen itsekin. Piikkiön metsiä raivatessa, ylä -ja alamäkiä kävellessä kunto kasvaa kohisten. Olen vasta nyt oppinut nauttimaan maastolenkeistä Fanin kanssa. Vielä viime kesänä meillä oli välillä vähän mielenkiintoisia reissuja, kai se oli sitä ettei meillä ollut vielä sellaista luottamussuhdetta niinkuin nyt on. On vieläkin asioita, joita Fani katsoo maastossa, mutta ei enää mitään sellaista estettä, minkä ohi ei päästäisi. Voin istua selässä, antaa sen kävellä vapain ohjin ja nauttia luonnosta sekä lintujen laulusta.
 |
| kuva: Annika Mäki |
Vakavamielinen treenaus ja valmentautuminen on viime viikkoina jäänyt hyvin vähälle. Syitä sillekin ollut monia, mutta en ota siitä nyt stressiä. Olin jo suunnitellut kisakauden aloitusta Paimion 1-tason koulukisoihin viime viikonloppuna, mutta treeninpuutteesta johtuen karkelot jäivät kuitenkin vielä välistä. Kyllähän niitä kisoja sitten keväällä tulee. Pakko myöntää, että pieni perfektionisti sisälläni nosti myös päätään, yksi huonosti mennyt ratatreeni siirsi kisakauden avaushaaveet vielä tulevaisuuteen. En koe järkeväksi lähteä kisoihin starttaamaan rataa, joka ei kotonakaan aina vielä suju.
Toinen syy vähäiselle treenaamiselle on ollut (taas) alkava satulaongelma. Olen huomannut nyt treenissä, että meidän marraskuussa ostettu satula valuu taaksepäin todella paljon, niin paljon että joudun korjaamaan sitä kesken treenin, joskus kahdestikin. Satula on ostettu marraskuussa, topattu uudelleen tammikuussa ja nyt ollaan jo tässä pisteessä. Olen turhautunut, olisi varmasti aika moni jos tietäisi paljonko olen rahaa kuluttanut reilun vuoden hevosenomistajuuteni aikana satuloihin. Johtuen satulan valumisesta epäilen, että Fanin vasemman puolen lonkankoukistaja/ristiselkä on jumissa. Sillä on vaikeaa koota laukkaa vasemmassa kierroksessa ja polkea vasenta takastaan kunnolla alle. Ensi viikon tiistaina luottohierojamme tulee katsastamaan selän tilanteen, ja ajattelin samalla kysäistä häneltä mielipidettä satulan istuvuudesta. Katsotaan sitten miten jatketaan niin satulan kuin treenienkin suhteen.
Viikonloppuna on tiedossa reissu, jota olen odottanut siitä asti kun minut mukaan pyydettiin. Aiemmin se tuntui kaukaiselta ja koko maaliskuu tuntui olevan vielä kaukana edessä päin, mutta nyt reissuun on aikaa enää muutama päivä. Olen todella innoissani tästä mahdollisuudesta! Kuulette lisää reissusta ensi viikolla :)
Ihanaa alkanutta torstaita kaikille lukijoille!
 |
| kuva: Annika Mäki |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti