maanantai 16. helmikuuta 2015

#5 Suunta ylöspäin

Moi!

Pahoitteluni pienestä postaustauosta, tässä kuluneet neljä päivää ovat olleet suhteellisen hektisiä ja tästä johtuen postauksiakaan ei ole tullut.

Se ei kuitenkaan tarkoita sitä ettenkö olisi Fanin kanssa touhunnut - tässä vaiheessa kun tutustutaan toisiimme ja haetaan sellaista harmoniaa, yhteistä säveltä, olen päättänyt että vapaapäivinäkin mahdollisuuksien mukaan käyn katsomassa Fania ja kävelyttämässä sitä tai tekemässä jotain kivaa kevyttä sen kanssa. Torstaina tämä ei kuitenkaan toteutunut, sain nimittäin inhottavan angiinan keskiviikkona jonka toimesta mulle nousi kova kuume torstaina. Ihana tallityttö laittoi Fanille ruoat kuntoon, joten herra sai vapaapäivän silloin.

Perjantaina tallille tullessani vastassani oli yskivä Fani. Tallilla on ollut yskää hevosilla ja tietysti se tarttui myös Faniin jolle tallin bakteerikanta on muutenkin vieras. Se on muutamana päivänä aiemminkin yskähdellyt yksittäisiä kertoja mutta perjantaina yskä oli jo häiritsevää. Kuumetta sillä ei ollut eikä muitakaan yleisoireita onneksi. M kävelytti Fanin kentällä 20 minuuttia että se hieman sai liikuntaa, Fani kun ei ihan hirveästi liiku yksinään tarhassa. Kyllä se onneksi jonkin verran liikkuu tarhaillessakin ettei ihan paikallaan seiso, mutta silti ylimääräinen kävely ei tee huonoakaan.

Lauantaina Fanin yskä oli jo hieman parempi, ja päätin hieman pyörittää sitä liinassa. Ravissa se yskähteli muutaman kerran mutta muuten en kuullut sen enää yskivän. Peruin kuitenkin ensi viikon tunnin jotta saadaan rauhassa parantua ensin ennenkuin aloitetaan kunnon treenit.

Sunnuntaina Equi-Hammas kävi hoitamassa Fanin hammaskaluston kuntoon. Fanilta löytyikin aika paljon piikkejä molemmin puolin suuta. Herra päätti hieman kokeilla raspaajan huumorintajua mutta ammattitaitoinen, rauhallisin ottein hampaita raspannut Mirka sai hampaat raspattua ilman rauhoitteita. Kiitokset vielä tätäkin kautta erittäin hyvästä palvelusta!

Raspauksen jälkeen kävin vielä keventelemässä selästä käsin Fanin kentällä ja se yskähteli enää vain muutamia kertoja ravissa. Muuten se liikkui letkeästi ja tuntui olevan valmis vaikeampaankin treeniin. Hevosen pettymykseksi jätettiin kuitenkin keventelyt kevyeksi, sillä haluan antaa sille tarpeeksi kevyttä ja lepoa että sen yskä on varmasti parantunut.

Ruoka on alkanut nyt maistumaan kun jätin Chevinalin kokonaan pois. Fani on muutenkin todella tarkka ruoistaan ja esimerkiksi se ei syö montaakaan erilaista herkkua. Se ei syö omenoita, eikä oikeastaan mitään leipääkään, vaan herkuiksi sille kelpaavat ainoastaan porkkanat. Niitä se syökin sitten niin paljon kun annetaan, ja osaahan se multa jo vähän pummatakin niitä taskusta... :)

Toivotaan, että sekä oma angiinani että hevosen yskä alkaisivat olemaan pian jo taakse jäänyttä elämää ja päästään treenailemaan kunnolla! 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti