Kun lääkitys puolitettiin seitsemännen päivän jälkeen kului muutama päivä, ja Fanin vatsahaavaoireet palasivat. Jo pois jäänyt kiukuttelu satulavyöstä palasi, tosin ei niin pahana kuin aiemmin. Lisäksi hevonen ilmoitti taas kentällä että en laukkaa tänään kiitos. Fanihan on liikkunut käynnissä ja ravissa koko ajan ihan mahtavasti todella hyvällä työmotivaatiolla, mutta laukkaa se ei halua esittää. Näin raju reaktio laukkaa rakastavalta hevoselta on todellinen hälytyskello. Ilmeisesti laukassa vatsahapot pääsevät hyllymään ympäri vatsaa enemmän kuin ravissa tai käynnissä aiheuttaen kipua haavoihin. Herkkänä hevosena Fani reagoi kipuun helposti.
Vaikka Fani ei selkeästikään ole vielä vatsahaavastaan parantunut, on siinä jo näkyvissä selkeitä pysyviäkin muutoksia. Kuten tallinomistaja eilen tallilla totesi, hevonen on saanut elämänhalunsa takaisin taas ja se on ihan totta. Se on paljon virkeämpi ja eläväisempi nyt, joinain päivinä ehkä aavistuksen villikin :D Lisäksi sen ruokahalu on kasvanut valtavasti. Aiemmin se söi heinääkin vähän "pitkin hampain" mutta nyt se suorastaan syöksyy heinäkasalle kun sellainen karsinaan ilmestyy. Väkirehutkin se syö mukisematta. Lisäksi se on alkanut juomaan paremmin ja karva Fanilla kiiltää myös ihan mielettömästi :)
Huomenna ollaan yhteyksissä hoitaneen eläinlääkärin kanssa ja mietitään Fanin vatsahaavan jatkohoitoa. Todennäköistä on, että kuuria jatketaan koska hevonen ei ole parantunut selkeästikään vielä. Uuteen tähystykseen toivottavasti ei ihan heti tarvitse lähteä, oli se melkoisen rankka kokemus hevoselle paastota kuusitoista tuntia ja katsella kavereiden syömistä kun itse jäi ilman.
Tässä kuvia perjantaiselta ratsastukselta, ja ai että tulee hyvä mieli kun katselee näitä kuvia :) Fani on ulkoisesti nyt mielestäni hienossa kunnossa, se on pyöristynyt ja karva kiiltää. Yleisilme sillä on tosi tyytyväisen näköinen! Vielä kun saataisiin loputkin oireet loppumaan niin päästäisiin treenaamaan kunnolla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti